maca

spirulina

goji-marja

raaka kaakao

hampputuotteet

mehiläistuotteet

kookostuotteet

fytoplanktoni

chlorella

AFA

 

 

 

KOOKOSTUOTTEET

(Cocos nucifera)

“Puu joka tarjoaa kaiken elämälle tarpeellisen”

Alkuperäismaa

Kookospalmun uskotaan olevan lähtöisin Etelä-Aasiasta. Kookospalmu kasvaa luonnonvaraisena trooppisilla alueilla, mutta nykyään sitä viljellään Aasiassa (Filippiinit, Intia, Sri Lanka, indonesia), Keski- ja Etelä-Amerikassa (Meksiko, Brasilia) ja Afrikassa (suurimmat tuottajat ovat Mosambik, Tansania ja Ghana)

Kookospähkinän ravintosisältö ja bioaktiiviset ainesosat (/100g):

Energia 354 kcal
Hiilihydraatti 15.23g
Proteiini 3.3g
Rasva 33.49g
Ravintokuitu 9.0g

Kookosöljyn rasvahappokoostumus

Tyydyttyneet rasvahapot 92.1%, joista:

Lyhytketjuiset rasvahapot:

Kapronihappo (C-6) 0.5%

Keskipitkäketjuiset rasvahapot, joista:

Kapryylihappo (C-8) 8%
Kapriinihappo (C-10) 10%
Lauriinihappo (C-12) 48%

Pitkäketjuiset rasvahapot, joista:

Myristiinihappo (C-14) 17%
Palmitiinihappo (C-16) 9%
Steariinihappo (C-18) 2%
Linoleenihappo (C-18) 2.1% (monityydyttynyt rasvahappo 2.1%)

Tyydyttymättömät rasvahapot 6.2%:

Öljyhappo (C-18) 6.2% (kertatyydyttymätön rasvahappo)

Kookosvesi sisältää (/100g) mm.

Rauta 2,43mg
Kalsium 14mg
Magnesium 32mg
Fosfori 113mg
Kalium 356mg
Sinkki 1,1mg
C-vitamiini 3,3mg
B1-vitamiini 0,066mg
B2-vitamiini 0,02mg
B3-vitamiini 0,54mg
B5-vitamiini 0,0mg
B6-vitamiini 0,054mg

 

Kookoksen lyhyt historia

Kookoksen latinankielinen nimi juontaa juurensa espanjalaiset valloittajien käyttämään coco -sanaan, joka tarkoittaa apinaa. Tämä johtunee siitä, että kookospalmun hedelmät muistuttavat apinan kasvoja. Nucifera taas tarkoittaa pähkinää kantavaa. Polynesialaisen legendan mukaan hirviöankerias Te Tunan haudatusta päästä kasvoi ensimmäinen kookospalmu. Kookosta on käytetty ravintona ja lääkkeenä viimeiset 4000 vuotta. Hawaijilla kookospähkinät olivat perinteisissä uskonnollisissa menoissa uhrilahjoja ja Tahitilla kookoksen kukkia on käytetty uskonnollisissa rituaaleissa. Kookospähkinöitä on tarjottu myös Hindulaisissa seremonioissa uhrilahjoina. Monissa trooppisissa maissa kookospalmulla on maagisia ja myyttisiä yhteyksiä, koska se on tärkeä ravinnon lähde. Balilaisnaisen ei sallita koskevan puuhun, jotttei puun hedelmällisyys katoaisi.

Tänä päivänä kookosöljyllä nähdään yleensä epäterveellisenä rasvanlähteenä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Kysynys kuuluukin: miksi kookosöljy sai pahan maineen menneisyydessä? Kuitenkin valtaosa tutkimuksista, jotka tukevat kookosöljyn terveellisyyttä, on ollut tiedossa jo pitkään. Vastaus on: politiikka ja talous. Kookosöljy oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten hyvin yleisesti käytössä USA:ssa leipomisessa, paistamisessa, jälkiruoissa ja popcornia valmistettaessa. Mutta 1980-luvulta alkaen eräät hyvin voimakkaat ryhmät mukaan lukien Amerikan Soijapapuyhdistys (ASA), Maissintuottajien yhtymä (CPC) ja Center for Science in the Public Interest (CSPI) alkoivat järjestelmällisesti tuomita kaikkia tyydytettyjä rasvoja. Valheellista tiedettä käytettiin yleisön vakuuttamiseksi siitä, että kaikki tyydyttyneet rasvat ovat epäterveellisiä, vaikka tosiasiassa tyydytetyt rasvat, joissa on paljon keskipitkäketjuisia rasvahappoja, kuten lauriinihappoa, ovat hyvin terveellisiä. Näitä organisaatioita tuki USA:n lääkelaitos FDA, jonka henkilökunnasta monet ovat lähtöisin ja monet palaamassa kasvisöljyteollisuuteen. Tuloksena oli, että useimmat ihmiset siirtyivät kasvisöljyihin ja lauriinihapon pääasiallinen saanti trooppisista öljyistä loppui. Maat, joista nämä trooppiset öljyt tulivat, pääasiassa Malesia ja Filippiinit, olivat liian köyhiä vastaamaan näihin valheellisiin väitteisiin sijoittamalla suureen mainoskampanjaan. Vasta äskettäin trooppisten öljyjen terveyshyödyt ovat alkaneet tulla julkisuuteen.

 

Kookoksen kerääminen ja käsittely

Kookospalmu on pitkäikäinen ja saattaa elää jopa 100-vuotiaaksi. Se kasvaa 20-30 metriä korkeaksi ja tuottaa vuosittain 50-100 pähkinää, jotka tosin kasvitieteellisesti luokitellaan kasvin siemeniksi tai hedelmiksi. Kookospalmu vaatii kasvaakseen lämpimän ja kostean ympäristön (kasvu hidastuu jo alle +21 asteessa) ja sen kasvulle optimaalinen lämpötila on + 27 °C. Kookospalmu selviää huonosti kuivissa olosuhteissa ja kasvi nauttiikin rankoista sateista ja runsaasta auringonvalosta. Kookospalmuja kasvaa tällä hetkellä leveyspiirien 26 pohjoista ja 26 eteläistä välissä. Kookospähkinät selviytyvät useita kuukausia merivedessä ja saattavat liikkua hyvin pitkiä matkoja merivirtojen avulla.

Thaimaassa ja Malesiassa kookospähkinöiden keräämiseen käytetään tehtävään koulutettuja saparomakakeja (apinaheimo). Heti sadon korjuun jälkeen kookospähkinä halkaistaan kahtia ja sisällä oleva kookosvesi otetaan talteen. Tuoreet kookospähkinän puolikkaat raastetaan käsin, pyörivällä jyrsimen tapaisella terällä. Jotta öljy olisi laadultaan korkeatasoisinta, raastettu kookospähkinä on kuivattava välittömästi. Pähkinä sisältää 3-10 dl kookosvettä ja riippuen pähkinän koosta, tuoretta kookoslihaa (maltoa) tulee 250-350 grammaa per hedelmä.

Pähkinän ruskean, kivikovan kuoren alla on valkoinen, muutaman sentin paksuinen hedelmäliha eli malto, joka sisältää n. 35 % kookosöljyä. Tuoreessa kookospähkinässä kookosmaito hölskyy hedelmän sisällä. Kookospähkinän toisessa päässä on kolme tummaa pistettä; ne puhkaistaan ja niiden kautta kaadetaan pähkinän sisällä mahdollisesti oleva kookosneste talteen. Kuori rikotaan lyömällä voimakkaasti vasaralla eri puolille pähkinän keskikohtaa. Kookospähkinän kiinteän hedelmälihan voi raastaa ja käyttää esimerkiksi jälkiruokien valmistamisessa. Kun kookosliha ja kookosvesi yhdistetään, muodostavat ne yhdessä monelle tutun ns. kookosmaidon. Ruskeat kookospähkinät ovat kypsiä hedelmiä. Ongelma näiden pähkinöiden kohdalla on kuitenkin se, että kookosöljyn ympärillä on valtava määrä vaikeasti sulavaa kuitua (3 kertaa enemmän kuin vihanneksissa). Tämä ongelma ratkaistaan joko murskaamalla kuitupitoinen kopra (kypsä, kova, valkoinen kookoksen liha) kookoskermaksi ja eristämällä öljy kookoskermasta joko kuumentamalla se vedessä tai kylmäpuristamalla.

Kookosrasvaa saadaan kookospähkinän endospermista eli koprasta puristamalla. Kookosrasva sisältää pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja, jonka vuoksi se on huoneen lämmössä kiinteässä muodossa. Kookosrasvan sulamispiste vaihtelee 23-28 asteen välillä. Aidosti raaka kookosöljy valmistetaan kuivaamalla kopra matalissa lämpötiloissa ja kylmäpuristamalla öljy irti tämän jälkeen. Kookoskermaa valmistetaan kypsien kookospähkinöiden lihasta (koprasta), joka silputaan ja kerätään kasaan. Välillä kookoskerma pulverisoidaan, koska toimenpide saa tietyt ravinteet bioaktiivisempaan muotoon (mm. arginiinin) Tämän jälkeen kopra murskataan juustomaiseksi massaksi noin 24 tuntia kestävässä prosessissa.

Kuivausajan lyhentämiseksi hygieenisistä syistä ja rasvaa hajottavien entsyymien (lipaasi ja lipoksidaasi) estämiseksi, raaste kuivataan lämmitetyillä metallilevyillä tai lämpimällä ilmalla. Kuivauslämpötilat ovat 60º C ja 80º C välillä. Kookoslihan kosteus pienennetään ainakin alle 8 prosenttiin. Neitsyt-kookosöljyn erottelu tapahtuu matalassa lämpötilassa ja mekaanisella puristusmenetelmällä. Tällä tekniikalla n. 55% neitsytöljystä saadaan talteen. Neitsytöljystä erotellaan jäännösvesi ja paperisuodattimen avulla kiinteät hiukkaset. Suljetussa astiassa öljyn säilymisaika on jopa kaksi vuotta. Neitsytöljy on suhteellisen kallista, koska sen valmistamiseen kuluu työvoimaa ja aikaa. Kookospalmun runkoa käytetään rakennuspuuna ja monien tarve-esineiden materiaalina. Kookospalmun sokeripitoisesta mahlasta valmistetaan palmuviiniä, josta saadaan tislaamalla palmuviinaa eli arrakkia. Kookospalmun lehdistä tehdään mattoja, koreja ja köysiä. Pähkinän kuoren kuidut kelpaavat köysien ja narujen punomiseen.

 

Käytön hyödyt

Kookospähkinä tunnetaan ravitsevana ja vahvistavana kasvina, ja kookospalmun tuotteita on käytetty tuhansia vuosia kansanlääkinnässä. Perinteisesti sitä on käytetty astmaan, keuhkoputkentulehdukseen, vilustumiseen, tuberkuloosiin, kuumeeseen, paiseisiin, kaljuuteen, haavoihin, palovammoihin, mustelmiin, ummetukseen, punatautiin, korvasärkyyn, hammassärkyyn, ientulehdukseen, heikkouteen, pahoinvointiin, kuukautiskipuihin, aliravitsemukseen, keripukkiin ja turvotukseen.Myös modernissa lääketieteessä on vahvistettu monien edellä mainittujen tautien lievittyminen kookoksella. Kookosöljy sisältää yli 90% raakoja, saturoituja rasvahappoja, jotka ovat harvinaisia ja tärkeitä rakennusaineita kehomme joka solulle. Nämä rasvahapot tukevat immunijärjestelmämme toimintaa, kilpirauhasta, hermostoa, ihon kuntoa ja tarjoavat myös nopeaa energiaa. Keskipitkäketjuiset rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja tukevat sen vuoksi painon pudottamisessa. Kookospähkinät omaavat eniten terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kun ne ovat nuoria. Kookospähkinöiden saturoidut rasvahapot auttavat uudistamaan ikääntymisen vanhentamaa ihoa, parantamaan hermoston toimintaa, lisäämään äidinmaidon tuotantoa ja säilömään miehen siemennestettä.

Kookospalmu toimii luonnollisena vedensuodattimena ja veden nouseminen useiden kuorikerrosten (suodattimien) läpi aina hedelmään asti kestää yleensä noin 9 kuukautta. Kookospähkinän sisälle muodostunut, steriili vesi on ehkäpä maailman elekrtolyyttipitoisinta nestettä ja käytännössä identtistä ihmisen veriplasman kanssa. Vuosina 1941-1945 toisessa maailmansodassa käytettiinkin kookoksen nestettä veriplasman korvikkeena verta menettäneille haavoittuneille. Kuvittele mielessäsi hoitaja joka pitää päänsä päällä kookospähkinää, josta lähtee tippaletku haavoittuneen sotilaan käteen ;) Kookoksen vesi pesee mennen tullen kaikki urheilujuomat nesteyttämisominaisuuksiltaan ja se toimiikin huikeana urheilujuomana! (mm. 5 kertaa enemän elektrolyyttejä ja 15 kertaa enemmän kaliumia, kuin Gatoraden kaltaisessa sokerilitkussa). Kooksen nuoren lihan sanotaan myös olevan maailman paras rakennusaine miehen seksuaalisille nesteille. Ayurvedisen ymmärryksen mukaan ravinnolla kestää noin 35 päivää muuttua siemennesteeksi seitsemän transformaatiovaiheen jälkeen. Kookosvedestä voidaan rakentaa siemennestettä yhdessä päivässä. Naisilla kookoksen liha lisää maidon tuottamista ja on äärimmäisen hyvää ravintoa odottaville äideille ja imettäville.

Jos matkustat trooppiseen maahan, jossa on kookospähkinöitä saatavilla, sinun tulisi syödä ainakin 3-4 nuorta kookospähkinää päivässä!

Mielenkiintoinen yksityiskohta

Verestämme 55% on veriplasmaa ja 45% hemoglobiinia. Saa-toit tietääkin jo entuudestaan, että klorofylli eli lehtivihreä on rakenteeltaan käytännössä identtinen hemoglobiinimme kanssa (klorofyllissä keskusatomina on magnesium, kun taas hemoglobiinissa se on rauta). Jos valmistamme juoman josta 55% on nuoren kookoksen vettä ja 45% lehtivihreää (esimerkiksi vehnänorasmehua), saamme käytännössä täydellisen veritransmutaattorin!

Historiallisesti on huomattu, että eläimet joille syötettiin kookosrasvaa, eivät tulleet koskaan lihaviksi. Toisaalta hydrogenoitua soijaöljyä tai härkiintyneitä rasvoja syöneet eläimet lihoivat nopeasti. Keskipitkäketjuiset rasvahapot tunnetaan bakteereja, sieniä ja viruksia loitolla pitävistä ominaisuuksistaan ja kookosöljy onkin yksi parhaista rasvanlähteistä hiivaongelmista kärsivän ruokavaliossa. Kookosrasva muuttuu nestemäiseksi yli +25 asteen lämpötilassa pysyy oikein säilöttynä laadukkaana jopa useita vuosia. Säilytä kookosrasva huoneenlämmössä: viileässä, kuivassa ja valolta suojatussa paikassa.

- Kookosöljy parantaa ruuansulatusta ja rasvaliukoisten vitamiinien ja aminohappojen imeytymistä
- Kookosöljy tukee immunijärjestelmän toimintaa ja taistelee viruksia, bakteereita ja sieniä vastaan
- Kookosöljy edistää kalsiumin ja magnesiumin imeytymistä
- Kookosöljy toimii voimakkaana antioksidanttina (pregnenoloni)
- Kookosöljy auttaa kehoamme käyttämään tehokkaammin hyväkseen välttämättömiä rasvahappoja (omega-3, omega-6, omega-9) sekä fosfolipidejä (mm. koliinia ja lesitiiniä). Kookosöljyä onkin suositeltavaa nauttia samaan aikaan runsaasti omega-3 -rasvahappoja sisältävien ruoka-aineiden kanssa: kala, kalaöljyt ja kasviperäisistä lähteistä esim. hampun-, pellavan-, chiasiemenet, fytoplanktoni. Kookosöljy nautittuna yhdessä omega-3 -rasvahapojen kanssa voi jopa kaksinkertaistaa vaikutuksen.
- Kookosöljy parantaa verensokerin imeytymistä ja saattaa vähentää hypoglykemian oireita.
Antivirusksiset-, antibakteeriset- ja sieniä tuhoavat saturoidut rasvahapot taistelevat luonnollisesti viruksia, bakteereita ja sieniä vastaan.
- Kookosöljyn keskipitkäketjuiset rasvahapot tukevat immuunijärjestelmän toimintaa, kilpirauhasta, hermostoa, ihoa ja tarjoavat nopeaa energiaa.
- Kookosöljy tukee hormonitoimintaa ja sen säätelyä. Kookos on esiaste ikääntymistä ehkäisevillä hormonin kaltaisille yhdisteille, pregnenolonelle.
- Kookosöljy kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, mikä on hyväksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville.
- Kookosöljy sisältää painoonsa nähden vähemmän kaloreita kuin mikään muu rasva, eikä kookosöljyä varastoidu kehoomme samalla tavalla kuin muut rasvat. Kookosöljy kiihdyttää rasvaaineenvaihduntaamme, jonka vuoksi se soveltuu mainiosti painonpudotukseen.
- Kookosöljy ei sisällä kolesterolia ja se itseasiassa tukee sydämen- ja verisuonten terveyttä. Toisaalta kookosöljy tukee terveellisen kolesterolin (HDL) muodostumista maksassa. (1).
- Kookosöljy hapettuu vasta 92 asteessa.

 

Keskipitkäketjuiset rasvahapot (MCFA)

“Käytän kylmäpuristettua kookosöljyä antimikroobisten rasvahappojen läheenä”
- Maailman johtava rasva-asiantuntija Udo Erasmus kirjassaan Fats That Heal, Fats That Kill

Rasvahapot koostuvat eri mittaisista hiiliatomiketjuista, joiden ympärillä on vetyatomeja. Hiiliketjun pituus määrittää suuren osan rasvan ominaisuuksista. Kookosöljy koostuu pääasiassa tyydyttyneistä rasvahapoista, mutta nämä rasvahapot ovat lähinnä keskipikiä (8-12 hiiliatomin mittaisia). Esimerkiksi lihan tyydyttyneet rasvahapot ovat yleensä pituudeltaan 14-24 hiiliatomia. Lyhyempiketjuiset rasvahapot vaativat vähemmän energiaa ja entsyymejä ruoansulatukselta, mikä vuoksi kookosöljy soveltuu mainiosti energianlähteeksi esimerkiksi urheilijoille.

Kookosöljyn sisältämistä keskipitkäketjuisista rasvahapoista (KPKR) lauriinihapolla on todettu olevan kaikkein voimakkaimmat viruksia tuhoavat ominaisuudet. KPKR:t häiritsevär virusten, bakteerien, homeiden ja sienten solukalvon rasvoja, jotka ovat samankaltaisia kuin KPKR:t. Kookos hämmentää viruksia ja bakteereita, koska ne eivät kykene enää kalibroimaan solukalvonsa sijainta kookosöljyn läsnäollessa. Tämä saa bakteerit ja virukset paljastamaan geneettisen sisältönsä, jonka jälkeen ne ovat helppoa ruokaa elimistömme valkosoluille. Tieteellisestä tutkimuksesta löytyy paljon tauteja aiheuttavia organismeja, jotka inaktivoituvat kookosöljy keskipitkäketjuisten rasvahappojen läsnäollessa (mm. viruksista: HIV, SARS, HSV-1 ja -2, leukema virus ja C-hepatiitti,bakteereista: Helicobacter pylori, Chlamysia tracchomatis ja streptokokkiryhmät A, B, F ja G) sekä parasiiteista: Giardia ja Giliate protozoa.

Hiivasyndroomasta kärsivät voivat hyötyä kookosöljyn käytöstä edellämainittujen ominaisuuksien valossa. Muista kuitenkin aloitaa käyttö vähitellen välttääksesi ns. Herxheimerin reaktiota. Tällä reaktiolla tarkoitetaan sitä, että kun bakteereja, viruksia, loisia, hiivoja jne. torjuvaa ainetta nautitaan, nämä erittävät tuhoutuessaan aineita, jotka aiheuttavat sivuoireita, kuten ripulia.

Kun pitkäketjuiset rasvahapot (kasvisöljyissä) on sulatettu, keho varastoi ne yleensä rasvakudoksiin tulevaa käyttöä varten. Sitä vastoin kookosöljy imeytyy verenkiertoon ja elimistö käyttää sen energiaksi. Monet ovat verranneet kookosöljyn ”palamista” hiilihydraattien ”polttamiseen” polttoaineena. Kun pitkäketjuiset rasvahapot (kasvisöljyissä) ovat ruoansulatuksessa, ne täytyy yhdistää kuljettaja-proteiineihin (lipoproteiinit), jotka vievät ne eri puolille kehoa. Ne voidaan käyttää solujen ja elinten energiaksi tai varastoida rasvakudoksiin tai kasata valtimoiden seinämiin jne. Rasvatyypit, jotka toimivat näin, ovat kolesteroli, pitkäketjuiset tyydytetyt rasvat, yksityydyttämättömät rasvat ja monityydyttämättömät rasvat. Keskipitkäketjuisia rasvahappoja (kookosöljyssä) ei kuitenkaan pakata lipoproteiinien kuljetettavaksi, vaan ne kulkeutuvat suoraan maksaan (porttilaskimoa pitkin), jossa ne muutetaan energiaksi. Yleisesti ottaen ne eivät varastoidu merkittävässä määrässä kehon rasvaksi.
Jos elimistö käyttää energian tuottamiseen hiilihydraatteja, tarvitaan haiman valmistamaa insuliinia, jotta glukoosimolekyylit pääsisivät sisälle soluihin. Erittäin monille ihmisille kehittyy vanhetessaan insuliiniresistenssi jolloin elimistön on yhä vaikeampaa saada glukoosia menemään soluihin (koska insuliini ei tehoa niin kuin pitäisi). Kaikki ylimääräinen glukoosi, jota elimistö ei käytä energiaksi, muuntuu triglyserideiksi (rasvoiksi) ja kulkeutuu kaikkialle kehoon. Ihmisellä voi olla korkeat triglyseridiarvot vaikka hän ei söisi grammaakaan rasvaa. Myös täysvegetaristeilla voi olla korkeat triglyseridiarvot johtuen runsaasti heikkolaatuisia hiilihydraatteja sisätlävästä ravinnosta. Triglyseridit ja lipoproteiinit, samalla tavalla kuin glukoosi, kulkeutuvat soluseinämien läpi käytettäviksi energiana, ja myös ne tarvitsevat kuljettajia (entsyymejä) läpäistäkseen vielä solujen mitokondrioitten kalvot, jolloin niiden sisältämä energia voidaan vapauttaa. Koska pidempiketjuiset rasvahapot vaativat erityisiä entsyymejä päästäkseen kaksinkertaisen solukalvon läpi, energia tuotanto on paljon hitaampaa ja kuluttaa entsyymivarantoja. Keskipitkäketjuiset rasvahapot ovat sillä tavalla ainutlaatuisia, että ne pystyvät helposti läpäisemään molemmat mitokondrioitten kalvot ilman entsyymien myötävaikutusta ja näin ollen ne ovat soluille nopea ja tehokas energian lähde.


Mistä tunnistan laadukkaan kookostuotteen?

Parhaassa tapauksessa villinä kasvanut lajike (ei hybridilajike, joita löytyy useista Aasialaisista kaupoista).
Luomulaatuinen.
- Jos ostat ruskeita kookospähkinöitä, katso että pähkinän yhdellä reunalla ovet kolme reikää ovat puhtaita.


Mistä tunnistan laadukkaan kookosöljyn?

Valmistettu tuoreista kookospähkinöistä, ei koprasta, josta suurin osa kookosöljyistä valmistetaan.
Hydrogenoimaton, raffinoimaton ja valkaisematon.
Luomulaatuinen.
Valmistettu alkuperäisistä palmulajikkeista, ei hybridilajikkeista.
Tuotettu käyttäen matalia lämpötiloja (alle 60 astetta).
Pakattu lasipurkkiin, parhaimmillaan tummaan lasiin.

Mauttomat öljyt on todennäköisesti tehty kuivatusta kookospähkinästä eli koprasta. Laadukkaat neitsytöljyt tehdään tuoreista kookospähkinöistä eivätkä tarvitse kemiallista puhdistamista, koska niiden sisältämät luonnolliset antioksidantit säilövät öljyä erittäin tehokkaasti.

 

Yleisiä ohjeita kookosöljyn käsittelyyn


- Ota öljyä purkista lusikalla, älä koske öljyyn sormin.
- Vältä muiden ruoka-aineiden joutumista purkkiin.
- Siirrä ihonhoitoon käytettävä öljy erilliseen astiaan.
- Kookosöljy ei vaasti viileää ympäristöä säilyäkseen hyvänä, joten voit säilyttää sitä huoneenlämmössä.
- Oikein säilöttynä kookosöljy säilyy hyvänä jopa 2-5 vuotta.


Kuinka käyttää?

Kookosöljy soveltuu erinomaisesti käytettäväksi iholle, koska pienen molekyylikokonsa vuoksi se imeytyy tehokkaasti. Käytä kylmäpuristettua kookosöljyä paistamiseen! Käytä kookosöljyä pääasiallisena paistorasvana kaikkeen keittiössäsi valmistamaan. Kookos säilyy vakaana aina 76 asteen lämpötilaan saakka. Kookos ei muodosta polymerisoituja öljyjä eikä haitallisia trans-rasvoja, koska se on tyydyttynyttä rasvaa. Käytä eroottisena öljynä tai hieno kookosta ikenillesi.


Suositeltava käyttömäärä

Kookoskermaa/-öljyä 2-4 rkl/pvä. Terapeuttinen annostus vähintään 3 rkl/pvä.

Lähteet

(1) Effects of Dietary Coconut Oil on the Biochemical and Anthropometric Profiles of Women Presenting Abdominal Obesity. Lipids, Jul 2009 by Assunção, Monica L, Ferreira, Haroldo S, dos Santos, Aldenir F, Cabral, Cyro R, Florêncio, Telma M M T